keskiviikko 6. helmikuuta 2013

箱根旅行 - Hakone, vihdoin ja viimein

Hakone on ollut mun menolistallani jo jokusen kuukauden, mutta vasta tiistaina pääsin mustia munia, Ashi-järveä (芦ノ湖, Ashi no ko) ja vulkaanisia odöörejä nuuhkimaan ja ihmettelemään. Jo marraskuussa suunniteltiin pientä onseneilua ja syksyn värien katselua mestoilla, mut ihmisten aikataulujen mentyä ristiin ja koulun painettua päälle päätettiin jättää väliin. Tammikuussa seurasi uusi yritys, ja oltiin jo tällä kertaa kovasti lähdössä reissuun, kun äkättiin tarkistaa sääennustukset - vettä olis ollut tiedossa, joten väliin jäi silloinkin. Mut nyt tiistaina vihdoin onnisti med Fran & Fra !


Alkuun pari Hakoneen liittymätöntä kuvaa, jotka otin vuokranmaksumatkallani. Oon alkanut höpötellä lähitienooni kissoille. Lempparini on viereisen talon jättikokoinen, valkoinen scottish fold, jolla on kova ääni ja mieltymys istuskella usein dormin edustalla olevalla kiviseinämällä. 

Tää katti ei pään kääntämistä enempää juuri reagoinut mun kutsuääniini, mut samaisen talon kissi heräs välittömästi kuultuaan mun ääneni. Tunsin taas itteni tosi älykkääksi käydessäni mau-mau -vuoropuhelua. Aikansa höpöteltyään toi kiipesi sinne mistä oli tullutkin. Kun palasin samaa tietä myöhemmin, tyyppi tuli taas maukumaan, puski porrastankoa ja ojensi mulle tassuaankin. Voi toista.


Eräs talo, joka sijaitsee Sodai-dorilla, Nasicin toimistosta parin minuutin kävelymatkan päässä. Noi parvekkeet on kyl melko siistit!

*

Tiistaiaamuna heräsin seitsemän kolmekymmentä tavatakseni Francescan ja Francescon tuntia myöhemmin Hoshienilla. Olin jo ite viis minuuttia myöhässä ja valmiina pyytelemään anteeksi, mut italialaiseen tapaan matkaseuralaisillani meni vieläkin kauemmin. Kurottiin sit tätä menetettyä aikaa kiinni ottamalla metro Takadanobaballe, jonne kävellen kuluu vajaa 20 minuuttia. Takadanobabalta otettiin juna Shinjukuun, josta pääsekin yhdellä junanvaihdolla Hakoneen parissa tunnissa. Mä päätin uhmata väsymystäni ja jätin kalliit kahvi-ilot väliin, mikä myöhemmin päivällä kostautui junassa pilkkimisellä.


早川?(Hayakawa) Joki Hakone-Yumoton aseman vieressä. 


Kahvilasta evääksi ostamani ankodonitsi (sisällä makeaa punapaputahnaa). Olipas hämäävän kotoisen makuinen! Anko itsessään on tosi japanilainen juttu, mut makea tahna yhdistettynä donitsiin ei ollut mitenkään vaikeasti lähestyttävä yhdistelmä. Ankocroissant pysyy silti ykköslempparinani.


Kerrankin kävi tuuri lippujen kanssa! Päätettiin hankkia Hakone-passit, joihin kuuluu menopaluu Hakoneen ja mahdollisuus käyttää kahden päivän ajan rajoituksetta Hakonen alueen kulkuneuvoja veneistä busseihin ja gondolihisseihin. Lisäksi passilla pääsee etuhinnoin museoihin ja onseneihin, joten ei huono diili. Oltiin siis varauduttu maksamaan ko. piletistä normaalihinta, 5000 jeniä/naama, mut kassalla myyjä ilmoittikin heleästi spesiaalihinnaksi 4100 jeniä, lähestytäänhän nyt kovaa vauhtia kiinalaista uuttavuotta. Yleensä kaikki yllätykset on vaan ikäviä mut tää oli ihan jees!

Jätettiin asema taaksemme ottamalla saman tien bussi Motohakoneen Ashi-järven rannalle. Plääninä oli ottaa paatti Togendaihin, josta päästäisiin hissillä maisemia ihmettelemään. Eka päätettiin kuitenkin vähän kierrellä rannalla ja katsella maisemia. Te jotka muistatte mun Nikkon-reissun ja sen tuskaisen kylmyyden: voin ilokseni kertoa että samanlaista jäähelvettiä Ashin rannoilla käppäily ei ollut. Kylmä oli joo ja näpit hieman kohmeessa, mutta ei mitään mahdotonta mun nahoilleni.



Vasemmalla: kuin symppis bussipysäkki! :)


Kauniina päivänä Fuji-san kurkkisi tuolta takaa. No, ei ollut kaunis päivä - sentään sateelta vältyttiin - ja Fuji pysytteli koko päivän piilossa.


Näin lammikossa kaloja, ja tässä ilmeisesti taivastellaan mun kiintymystäni eväkkäisiin. Ei saisi kuulemma söpöiksi sanoa.





Koko Dogashima (堂ヶ島) oli täynnä työmiehiä! Ei ihme et puskat oli niin millintarkasti saksittu...


Dogashiman värien kirjoa. Niin nättiä!



Musta tuntuu et nää kaikki kuvat näyttää jotenkin hirveän harmailta, mutta toisaalta harmaa oli todellisuuskin.


Paatti yksinäinen ;_;


Tajuttiin että kello oli jo 13.45 ja seuraava laiva lähtisi 14.10, eikä meillä ollut ihan liikaa aikaa hukattavana. Siispä ehdotin että vähän taivutettaisiin sääntöjä ja oikaistaisiin suljettua tietä pitkin. Toi tie oli tosiaan pistetty poikki jään ja lumen takia, mut koska mun silmiini ei osunut jäähilettäkään totesin kieltotaulut turhiksi ja hyppäsin kaiteen yli. Oli toi vähän lipsuvampi kuin täydellisesti huolletut hiekkapolut toisaalla, mutta ehdittiinpä laivaan ajoissa!


Tachiiri kinshi - pääsy kielletty. Päivän sana.


Puhdasta ja viihtyisää.


Kliseinen kuva kuuluisasta Toriista. Ens kerralla haluan Fujin mukaan!


Perillä Togendaissa kuulin jonkun tytön huutavan toiselle "Neko ga iru tokoro de matteru yo!" (Ootan siellä missä kissat on) ja mähän tietty innostuin heti. Kissoja, missä. Totta! Katse rantaan paljasti sen olevan kissojen valtakunta.


Yksi oli eksynyt asemallekin.


"Kissat viihtyvät yksikseen" my ass - näitä kavereita ei tuntunut paljon kiinnostavan se, että joku kävi vähän kuvailemassa.


Kaksi arvoituskuvaa: etsi kissa(t)!


Moi.


Hissistä! Oli aika huikeen nätit maisemat.


Edessä kohosi vulkaanista savua. Jännää oli.


Pysähdyttiin Owakudanin vulkaaniseen laaksoon katselemaan rikkipurkauksia. Ilmassa oli koko ajan melko tukeva rikin löyhkä eli vähän kuin mätiä kananmunia olisi nuuhkinut. Ei se mitään, maisemat oli aika huikeat ja hajuunkin tottui äkkiä.


F&F kävi ostamassa paikallista erikoisuutta: maan alla"paistettua" munaa. Hurjannäköisestä ulkokuorestaan huolimatta maku oli varsin tavanomainen keitetty muna. Toisaalta en oo syöny keitettyä munaa varmaan viiteen vuoteen niin voi tietty muistikuvat heitellä.


Tässä oli mun mielestä jotain todella epäselvää. Kyltissä lukee että puiston reitit olisi suljettu ja ketjutkin antaa ymmärtää ettei mestoille kannata mennä, mut portti oli kuitenkin auki. Joten mentiin, vaikka toisessa kyltissä varoiteltiin kaikenmaailman kaasuista ja purkauksista.


Tässä tosin tuli vähän elokuvamainen fiilis. Maan alta kuului koko ajan jotain pientä jyrinää ja pauhua, rikkisavu sumensi ilmaa eikä tiellä näkynyt ketään.


Enkö saa mennä munakauppaan, häh!


Tästä eteenpäin ei viitsitty mennä. Kengät sekoittui kellanruskeaan möhnään ja edessä alkoi olla jo melko savuinen meininki.


Hissivaunut näyttivät kuin ne olisivat leijuneet ilmassa. Mikä nyt ei tästä kuvasta tuu tietenkään ilmi.


Voi Hello Kitty!


Kohti Sounzania. Jälleen mahtismaisemia!


Souunzanista otettiin cable car (mikä hitto onkaan suomeksi) Goralle, josta päätettiin nöyrinä palata takaisin Hakone-Yumoton asemalle. Alunperin kun oli tarkotus vielä mennä jonnekin puistoon pyörimään ja kuvailemaan, mutta pimeys iski taas kuin yllättäen, ja kuvailuinto meni sit siinä. Mentiin junalla kuitenkin lähemmäs putousalueita, joissa ei ollut oikein mitään näkemistä pilkkopimeässä. Muutenkin oli aika kuollut meno - melkein kaikki paikat oli kiinni vaikka kello ei ollut edes kuutta. Tuntuu aina pieneltä shokilta lähteä Tokiosta, jossa mestojen aukioloajat ovat vähintäänkin myöhään venyvää sorttia.


Todellakin kuollut meininki - automaatitkin kiinni, voiko olla totta!



Sellanen reissu! Kerrottakoon tähän väliin lähitulevaisuuden suunnitelmistani. Tarkoitus olis tosiaan matkailla Kaisan ja tämän ruotsalaisen kaverin kanssa Iseen, Kumanoon ja Kushimotoon. Alustava matkaplääni saatiin rukattua maanantaina, mut vielä hostellivaraukset ja bussilippujen osto uupuu. Suunnitelmanani on tosiaan varata la-su -välin yöbussi Kiotoon, minkä jälkeen seikkaillaan yhdessä vajaa viikko. Ehdin lepäillä kotona kokonaisen päivän ennen Koreaa. :D

PS. Matka 〜Okinawalle〜 varattu! <3 66 euron lentoliput, ei vaan voinut vastustaa.
PPS. Saatoin muuten läpäistä N2:n! Ihan reilusti läpi toi meni, mut ykköstasoon pitänee jo vähän jotain lukeakin, sitä kun ei tullut tällä kertaa ollenkaan tehtyä.

5 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eikö! Tuli heti noita kattellessa paremmalle mielelle :)

      Poista
  2. kissakasa :D :D

    mageita ja tunnelmallisia kuvia!

    oli kiva jutella viime viikonloppuna.
    mitä tulee keitettyihin kananmuniin: vakkariosa on viikonlopun mega-aamupaloja :)

    /MRVA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Oli kyl kiva jutella, otetaan pian uusiks! :) Oon nyt reissussa vajaat pari viikkoa, mut sit taas jossain kohtaa, joo?

      Poista
  3. joo! parin viikon päästä kuulostaa hyvältä! mä oon aika stressaantunu ja ehkä kipeeksi tulossa...mut ei voi mitään - ohimenevää kuitenkin. mut tosi jänniä matkoja sulle :) :)

    VastaaPoista